Olen totaalisen varma siitä, että miehillä on jokin sisäänrakennettu kompassi, joka on aivan sekaisin neuvoessaan heitä, mitä tehdä ja milloin. On jo moneen kertaan ja monen ihmisen toteama fakta, että kun on jotain säpinää, niin sitten sitä tarjontaa olisi yli äyräiden... näin nytkin. MUTTA... jotta ei olisi liian helppoa elämä, että voisi vain ottaa ja valita, niin tämä, the one, jonka itse haluaisi on ristiriitaisuuden huipentuma.

Ymmärrän kyllä, että ihmiset haluavat pitää tietyn vapauden elämässään, niin minäkin haluan. En voi sietää miehiä, jotka ripustautuvat, lähettelevät viestejä/soittelevat tunnin välein (tai edes useita kertoja päivässä) udellen; "mitä teet, missä meet". Mutta en ymmärrä tätä erästä ihmistä. Tiedän kyllä hänen asennoitumisensa tiettyihin asioihin liittyen esim. seurusteluun, mutta totaalinen hiljaisuus on käsittämätöntä. Kuitenkin sitten, kun ollaan yhdessä, niin asiaa ei sen kummemmin salailla, on mukavaa ja näin päin pois. Ja jos törmätään sattumalta (mitä tapahtuu useamman kerran viikossa), tuntuu hän olevan aidosti iloinen minut nähdessään ja tulee luokseni juttelemaan, vaikka minä en heti häntä olisikaan nähnyt.

Ehkä kuitenkin, kaikesta huolimatta hän ei ole kiinnostunut... ehkä olisi aika tajuta, milloin minua ei kaivata, vaikka sitä ei suoraan sanotakkaan.

Puuh... tilanne kiukuttaa!!! Olen kuitenkin ihminen, joka harvoin tykkää jostakin oikeasti ja kun se tapahtuu, niin olisi ihan kiva tietää, mikä on homman nimi. Odotellakko ja jatkaa, kuten tähänkin asti, vai mennä eteenpäin ja kahlailla vähemmän kiinnostavien miesten seassa, ihan vain pitääkseni mieleni virkeänä. Harvoin kuitenkin kävelee vastaan ihminen, joka kiinnostaa aidosti, eikä vain ole hetkellinen mielenkiinnon kohde esimerkiksi ulkonäön tai näennäisen olemuksensa vuoksi. Sen vuoksi haluaisin katsoa, onko tästä oikeasti mihinkään... toisaalta takaraivossa kolkuttaa ajatus, että haaskaan aikaani mieheen, jota en loppujen lopuksi saa ja satutan itseni. Ehkä olisi helpompi vain move on!

....ehkäpä niin....

... itse en ainakaan liikauta enää sormeanikaan, ennen kuin hän tekee seuraavan liikkeen...siis JOS tekee :D Ehkäpä siivoan sillävälin... tai käyn vaikka kahvilla sen tyypin kanssa, johon törmäsin sattumalta kaupungilla... tai lähden tyttöporukalla pitämään hauskaa :p ... ei lainkaan huonoja vaihtoehtoja noista mikään :)